Konseptointi: suunnitellaan verkkosivutoteutus joka palvelee käyttäjiään

Konseptointi ei määrittele vain sitä, miltä sivusto näyttää. Se määrittelee, millaista digitaalista palvelua halutaan tarjota ja miten se tukee organisaation tavoitteita.

Konseptointi: näin rakennetaan verkkopalvelu, joka palvelee käyttäjiään

Verkkosivustouudistus on paljon muutakin kuin uusi ulkoasu. Kun sivustolla on paljon sisältöä, useita eri kohderyhmiä ja taustajärjestelmistä tulevaa tietoa, uudistuksen ydin on siinä, miten kokonaisuus jäsennetään.

Mistä käyttäjä löytää etsimänsä? Miten eri lähteistä tuleva sisältö muodostaa yhden ymmärrettävän kokonaisuuden? Millaista palvelukokemusta eri kohderyhmille halutaan tarjota? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia konseptoinnissa.

Kevyt vai laaja? Tarve ratkaisee

Konseptoinnin laajuus kannattaa sopia heti projektin alussa, koska se riippuu siitä, mitä uudistetaan. Jos sivuston rakenne toimii ja tarve on lähinnä selkeyttää navigaatiota ja sivumalleja, konseptointi voi keskittyä niihin.

Perusteellisempi jäsentäminen kannattaa, kun uudistettavana on laaja sisältö-, toiminnallisuus- ja integraatiokokonaisuus, esimerkiksi:

  • useita kieliversioita
  • eri kohderyhmille suunnattuja osioita
  • karttahakuja, suodatuksia ja lomakkeita
  • rajapinnoista tulevaa sisältöä, joka pitää yhdistää käsin tuotettuun.

Silloin mukaan otetaan myös laajempi käyttäjien osallistaminen ja prototyypin testaus.

Rakennamme sivustot tyypillisesti WordPressillä ja suunnittelemme ratkaisut alusta asti yhdessä toteutuksen kanssa. Kokemuksemme mukaan irrallaan tehty konsepti joudutaan usein määrittelemään uudelleen toteutusvaiheessa, joten tuomme toteutuksen näkökulman mukaan jo suunnitteluun.

Sadan käyttäjän haastattelu? Se onnistuu nyt

Paras tieto siitä, miten verkkopalvelua käytetään, tulee sen käyttäjiltä. Perinteisesti käyttäjiä on haastateltu muutama henkilö kerrallaan. Se antaa arvokasta mutta rajallista tietoa.

Siksi olemme kehittäneet oman tekoälyavusteisen haastattelutyökalun. Se toimii näin:

  • Haastattelu etenee osio kerrallaan vastaajan omalla kielellä.
  • Työkalu tarkentaa vastauksia jatkokysymyksillä, kuten kokenut haastattelija tekisi.
  • Haastattelun voi avata esimerkiksi sivuston kävijöille, uutiskirjeen tilaajille, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille.
  • Vastaukset annetaan anonyymisti.

Palautetta saadaan huomattavasti laajemmalta joukolta kuin perinteisillä haastatteluilla, ja mukaan voidaan saada myös kansainvälisiä kohderyhmiä.

Tekoäly hoitaa haastattelun toteuttamisen ja auttaa jäsentämään aineistoa, mutta analyysin, tulkinnan ja johtopäätökset tekee aina ihminen.

Data kertoo, miten sivustoa oikeasti käytetään

Konseptointi alkaa nykytilan analyysista. Käymme läpi esimerkiksi analytiikan, kävijäpalautteet, teknisen arkkitehtuurin, strategian, mainonnan datan ja verrokit. Heatmap-työkalut kertovat, miten käyttäjät todella liikkuvat sivustolla, eivät sitä, miten oletamme heidän liikkuvan.

Laajan sisällön läpikäynti käsin ei ole järkevää. Tekoälyn avulla löydämme tehokkaasti päällekkäiset ja vanhentuneet sisällöt, puuttuvat tiedot ja epäjohdonmukaiset luokittelut. Johtopäätökset tehdään asiantuntijatyönä.

Parhaat ratkaisut syntyvät yhdessä

Analyysin pohjalta rakennamme ratkaisut yhdessä asiakkaan kanssa työpajoissa. Niissä pureudutaan esimerkiksi tavoitteisiin ja mittareihin, kohderyhmiin ja palvelupolkuihin, sisältörakenteeseen ja navigaatioon sekä toiminnallisuuksiin ja rajapintoihin.

Yksi tärkeä teema on löydettävyys. Perinteisen hakukoneoptimoinnin (SEO) rinnalle on noussut GEO eli näkyvyys tekoälypohjaisissa hakupalveluissa. Molemmat kannattaa huomioida jo sisältörakennetta suunniteltaessa.

Testataan ennen kuin rakennetaan

Keskeisistä ratkaisuista rakennetaan prototyyppi, jota testataan kohdeyleisöllä ennen teknistä toteutusta. Näin rakenteeseen, navigaatioon ja palvelupolkuihin liittyvät tärkeimmät päätökset saadaan validoitua ajoissa, silloin kun muutosten tekeminen on vielä helppoa.

Prototyyppi näyttää, toimivatko ratkaisut oikeiden käyttäjien käsissä.

Tulos: suunnitelma, jolla toteutus on helppo aloittaa

Laajan konseptoinnin tuloksena syntyy:

  • tavoitetila ja mittarit
  • rakenne- ja navigaatiosuunnitelma
  • sisältötyypit ja luokittelurakenne
  • keskeisten toiminnallisuuksien määrittely
  • sivumallit ja lohkosuunnitelma
  • prototyyppi ja visuaalinen suunta.

Kevyemmässä konseptoinnissa keskitytään niihin osiin, joilla on hankkeen kannalta eniten merkitystä. Suosittelemme hinnoittelemaan konseptoinnin omana vaiheenaan, jolloin sen laajuus on helppo sovittaa tarpeeseen ja budjettiin.

Mietittekö, mistä uudistus kannattaisi aloittaa?

Kerromme mielellämme, millainen konseptointi sopisi teidän tilanteeseenne, olipa kyseessä kevyt määrittely tai laaja kokonaisuus. Ota yhteyttä Trimediaan, niin katsotaan yhdessä, mistä kannattaa lähteä liikkeelle.